Kun tänään Suomen valtio on kaikessa viisaudessaan tehnyt 132 miljardia euroa velkaa, siis reilut 23 750 euroa jokaista kansalaista kohden, on mielekkäämpää tarkastella "vanhoja hyviä aikoja", ja selvittää, oliko tilanne silloin — sanotaan vaikka sata vuotta sitten — tilanne yhtä hyytävä kuin tänään. Sata vuotta sitten ei ollut monia nykypäivän ihmeellisyyksiä, kuten kännyköitä, nettiä, tai edes autoja, ja sellainenkin käsite kuin nopeat nettikasinot olisi isoisoisoisälle tai -äidille yhtä hepreaa.
Tässä kirjoituksessa käytetään lähteenä 109 vuotta sitten julkaistua Suomen yhteiskuntaoppi -nimistä kirjaa, sen 2. painosta. Werner Söderström Osakeyhtiön julkaisema teos on kirjoitettu selkeällä suomen kielellä. Siirrytään teoksessa sivulle 43 jaksoon nimeltä:
Valtion talous
Valtiollakin on, niinkuin yksityisellä kansalaisella, taloutensa. Sillä on tulonsa ja menonsa. Virastot, koulut, rautatiet, sairaalat ja nuo lukemattomat muut yhteiskuntakoneiston rattaat vaativat suuria perustamis- ja hoitokustannuksia. Näin syntyvät valtion menot, jotka ovat vastaavilla tuloilla korvattavat.
Suomen valtiotulot nousivat vuonna 1910 tasaluvuin 159 miljoonaan markkaan. Vakinaiset valtiomenomme nousivat samalta vuodelta noin 140 miljoonaan markkaan. Lisäksi tuli vielä hieman yli 19 miljoonaa ylimääräisiä menoja.
Vakinaiset tulonsa Suomen valtio saa ensiksikin omaisuudestaan ja laitoksistaan. Kruununmetsistä esimerkiksi oli vuonna 1910 bruttotuloja 14,2 miljoonaa markkaa. Valtion rautatiet tuottivat samana vuonna 50,1 miljoonaa ja posti 7,4 miljoonaa markkaa. Edelleen on valtiolla korkotuloja lainoista, joita se on myöntänyt yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Toisekseen saa valtio tuloja veroista, jotka luonteeltaan ovat kolmenlaisia: välittömiä, välillisiä ja sekaluontoisia veroja.
Välittömiksi veroiksi sanotaan sellaisia, joita kansalaiset suorastaan suorittavat valtiolle. Tähän luokkaan kuuluvat meillä esimerkiksi maaverot ja henkirahat. Viimeksi mainittua veroa maksavat kaikki 16 vuotta täyttäneet kansalaiset, miehet 2 markkaa ja naiset 1 markan. — Välittömät verot tuottivat vuonna 1910 Suomen valtiolle 6,4 miljoonaa markkaa, josta maavero 3,6 ja henkirahat 2,3 miljoonaa.
Muutamissa maissa ovat nuo erilaiset välittömät verot muutetut asteettain nousevaksi tulo- ja omaisuusveroksi. Sellainen tulovero suoritetaan vuosituloista seuraavaan tapaan. Vähäväkinen kansalainen, jolla on esimerkiksi 600-800 markan tai sitä pienempi vuositulo, ei maksa mitään veroa. Kellä on 2000 markan vuositulo, suorittaa esimerkiksi ½ % eli 50 penniä jokaisesta 100 markasta; 5000 markan vuositulosta suoritetaan ¾ % jne. yhä ylenevässä asteikossa. Hyvin rikas henkilö tai osakeyhtiö, jolla on 100 000 markan tai sitä suurempi vuositulo, maksaa esimerkiksi 4 markkaa jokaisesta 100 markasta.
Myöskin omaisuus ja perintö verotetaan asteettain nousevalla tavalla. Jota suurempi rahanarvo on kysymyksessä, sitä suurempi veron osuus.
Suomessa tätä verotusjärjestelmää käytetään vain perintöihin ja testamentteihin, perunkirjoituskirjat kun ovat varustettavat leimamerkeillä, joiden arvo asteettain nousee nopeammin kuin omaisuuden arvo. Mutta tämän verotusjärjestelmän käytäntöön ottaminen on meilläkin joutunut päiväjärjestykseen. Sen kautta tulisi verotaakka paljon tasaisemmin jaetuksi kuin nykyisen järjestelmän vallitessa.
Rahapotti.com hyppää loput asianomaisesta tekstistä, sillä se rönsyilee kovin aiheesta ohi, ja siirtyy siihen kohtaan teoksessa, jossa ollaan jälleen asian ytimessä:
Suomen valtiovelka, josta eduskunta on takauksessa, nousi vuonna 1910 tasaluvuin 178 miljoonaan markkaan. Nämä ulkomailta lainatut rahat ovat käytetyt rautateiden rakentamiseen, siis tuottavaan tarkoitukseen.
Suurten maailmanvaltojen velka nousee miljaardeihin eli tuhansiin miljooniin. Venäjän valtiovelka on yli 22 miljaardia markkaa; Englannin valtiovelka yli 18 miljardia. Ranskan valtiovelka on 32,5 miljaardia; mutta valtion velkojina ovat siellä etupäässä omat kansalaiset.
Kuinka paljon oli Suomen valtiovelka vuonna 1910 kun se muunnetaan euroiksi? Tähän kysymykseen vastauksen tarjoaa Tilastokeskuksen tuottama Rahanarvonmuunnin. Vastaus on yllättävä: 178 miljoonaa markkaa vuonna 1910 oli yhtä kuin kuin 761 miljoonaa euroa vuonna 2020. Toisin sanoen valtiolla oli velkaa sata vuotta sitten 0,76 miljardia euroa! Tuohon aikaan Suomi oli vielä Venäjän keisarikunnan osa, ja maan asukasluku oli vain 3,15 miljoonaa.